Hieno otsikko, vai mitä? Tässä lauantaihurmoksessa innostuin miettimään eri biiseihin liittyviä muistoja. Tiedätte kai sen tunteen, kun joku biisi herättää vahvoja muistoja jostain asiasta tai tapahtumasta, kuten vaikkapa ensirakkaudesta, ystävien välisestä illasta, lähimmäisen kuolemasta... ihan mistä vaan. Olen niitä ihmisiä, joille musiikki on maailman tärkeimpiä asioita, ja joille musiikki on lähes aina läsnä.
Muisto: Tanssin ensimmäisen hitaani silloisen ihastukseni kanssa tämän kappaleen soidessa. Paikka oli tietysti koulumme limudisko, taisin olla 3. luokkalainen tulloin. Olin tottakai ihan onneni kukkuloilla, kun sain kietoa käteni hänen kaulansa ympärille. Aww...
Nykyään ei ole kyllä mitään intressejä tähän kaveriin, mutta ala-asteen ihastukset harvoin kestävätkään paria vuotta kauempaa... Kappaleesta sen verran, että se on yksi harvoista rakkauslauluista joista pidän. Vaikka siirappinen onkin.
Muisto: Tästä kappaleesta tulee aina mieleen päivä Wasalandiassa vuonna 97 tai 98. Olimme koko perheen voimin kiertämässä Suomea asuntoauton kera ja viimeisenä käytiin Vaasan Wasalandiassa hurvittelemassa. Kappaleen soidessa olin muistaakseni Mustekala-nimisessä laitteessa ja jostain syystä se hetki on jäänyt hyvin mieleen. Kappaleen iloisuus kuvastaa hirveän hyvin sitä riemua, mitä koin tuona aurinkoisen kesäisenä päivänä Wasalandian huvipuistossa. Huolettoman lapsuuden ikimuistoisimpia hetkiä :)
Muisto: Paikallisradio piti lauantaisin lasten toivelaulukonserttia, jonne kaikki halukkaat penskat saivat soittaa ja toivoa soitettavaa kappaletta ja lähettää halutessaan terveisiä sukulaisille, kavereille, kummeille ja kummien kaimoille. Uskomatonta, mutta totta, olin yksi ohjelman vakkarisoittajista ja soitin lähetykseen harva se lauantai, aina oli joku uusi kappale toivottavana. Äiti nauhoitti kaikki soittoni c-kasetille ja niitä sain sitten jälkeenpäin kuunnella hymyssä suin. Eräänä lauantaina oli muistaakseni yrittänyt soittaa ohjelmaan monta kertaa, mutta en ollut päässyt läpi, sillä ilmeisesti soittajia oli paljon. Ohjelman loppuminuuteilla pääsin kuin pääsinkin suoraan lähetykseen ja toivoin äitini suosikkikappaletta, Janne Hurmeen Tinasormusta. Ohjelma-aika oli lopussa, joten terveisiä en ehtinyt lähettää, vaan kappale pistettiin soimaan lähes saman tien. Ja äiti oli tyytyväinen :). Ja tottahan toki myös itsekin pidin kappaleesta.
Äiti oli Jannen kova fani ja on muuten edelleenkin! Äiti saattoi kuunnella Jannea kotona siivotessa tai automatkoilla, joten miekkosen tuotanto tuli myös itsellenikin hyvin tutuksi, monien kappaleiden sanat osaan jopa ulkoa. Janne Hurmeen tuotantoa löytyy kotoa niin c-kasetteina kuin levyinäkin, ja joskus nostalgiahuumassa saatan niitä kuunnella. Janne Hurme rocks!
Muisto: Rakastuin tähän kappaleen palavasti jo lapsena. Aina kun tämä tuli radiosta, oli pakko hyräillä mukana, sillä sanoja en osannut.
Kappale noin yksinkertaisuudessaan on uskomattoman kaunis, varsinkin sanat koskettavat. Varsinkin Jari-kohdat tuntuu osuvan omalle kohdalle.
Muisto: Kuuntelin kappaletta paljon pari vuotta sitten, jolloin elin elämäni vaikeimpia aikoja. Vaikea-asteinen masennus vei voimat ja elämänilon, mutta musiikki oli yksi niistä harvoista asioista, joista tunsin saavani voimaa ja lohtua. Olin hyvin herkillä noihin aikoihin ja itkin harva se ilta. Myös tämän kappaleen parissa olen viettänyt monia itkuisia hetkiä, mutta samalla saanut lohtua kappaleen lyriikoista. "Don't throw your lifelines away"...
Muistelot jatkuvat myöhemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti